1000 kilometriä Ecuadorin rannikolta länteen, keskellä Tyyntä valtamerta, sijaitsee pieni, tuliperäinen saariryhmä. Tämä käsittämättömän eläimistön ja luonnon omaava rykelmä laavakiveä on ollut jo vuosikymmeniä, jos ei satoja, ihmisten uteliaisuuden kohteena. Ja oli meidänkin paikka nähtävä.
On vaikea kuvailla paikkaa joka on niin erikoinen ja uniikki. Että mille tuntuu kun kävelee kylän asfaltoitua rantabulevardia, ja pitää koko ajan varoa askeleita ettei iguaani jää kengän alle. Tai kun istuu penkillä odottamassa venettä, hyppää viereiselle penkille merileijona. Rantahiekassa saattaa vastaan ryömiä suuri iguaani. Kapeaa kivettyä polkua vastaan marssii valtava kilpikonna. Ja linnuilla on siniset jalat. Ja nekin tulevat lähelle. Sääntö on että ainakin 2 metriä pitäisi jättää väliä eläimiin. Se on hankalaa koska heille ei ole sääntöjä ilmeisesti kerrottu.
Luotan tällä kertaa jälleen sanontaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jokainen voi itse kuvien välityksellä todeta paikan erikoisuuden. Ehdottomasti kerran elämässä suositeltava kohde, hintataso on järkyttävän kallis, mutta paikka on todella sen arvoinen. Risteilymme ei ollut ihan sitä mitä odotimme, joten mikäli aiot suunnata näille saarille, annan mieluusti lisää vinkkejä ja neuvoja mitä kannattaa tehdä ja kenen kanssa.


Ihminen yleensä haluaa nähdä mahdollisimman suuret eläimet, mutta kun pitää silmät auki, näkee hyvin kauniita, pieniä eläimiä myös.
Ihania kuvia – kiitos näistä, saa nähdä ehdinkö itse tässä elämässä Galapagossaarille.
TykkääTykkää